fbpx

Penikkatauti – oma tarinani

Tässä oma tarinani yli 10 vuotta kestäneiden penikkaoireiden kanssa taistelusta:

”Haaveilin yläasteella ja lukiossa koripalloammattilaisen urasta. Siihen oli ihan oikeat edellytyksetkin ja osittain se on toteutunutkin, sillä olen tienannut koripallon pelaamisella hieman rahaa. Olin mukana 16- ja 18-vuotiaiden nuorten maajoukkueringeissä ja pari kertaa minua pyydettiin pelaamaan myös muihin kaupunkeihin korkeammalle sarjatasolle kuin mitä Jyväskylässä oli mahdollista. Jouduin kuitenkin kieltäytymään yhden asian takia:

Jalkani eivät kestäneet niin paljoa harjoittelua kuin ammattilaistasolla pelaaminen olisi vaatinut.

Tämä puolestaan juontaa juurensa juniorivuosina tehtyihin valintoihin. Ensin vaivasi polvissa Osgood-Schlatterin syndrooma useamman vuoden ajan. Sen kanssa pystyin treenaamaan polvitukien ja päivittäisen tulehduskipulääkkeen kanssa. 

Päivittäisen. Olin yläasteella. Hommassa ei ollut mitään järkeä.

Polvivaivat väistyivät heti kasvun pysähdyttyä, mutta niistä siirryttiin sulavasti suoraan ”penikkatautiin”.

Pahimmillaan parikin juoksuaskelta aamulla bussiin ehtimiseksi sai aikaan koko päivän kestävät säärikivut. Pystyin treenaamaan korkeintaan kerran tai kaksi viikossa. Ja senkin tulehduskipulääkkeiden voimalla ja vahvasti teipattuna. Pari vuotta säärikipujen kanssa tuskailtuani molemmat jalat operoitiin jo silloin kuuluisan Aki Hintsan toimesta joulukuussa 2004.

Ei auttanut tippaakaan.

Kiersin ennen leikkausta ja myös leikkauksen jälkeen useilla fysioterapeuteilla, osteopaateilla, naprapaateilla, jäsenkorjaajilla, kansanparantajilla ja ties millä. Taidettinpa homeopatiaakin joskus kokeilla. Mistään ei oikein tuntunut olevan ratkaisevaa apua.

Rakastin kuitenkin koripalloa ja pelasin ja treenasin muutaman vuoden ajan niin paljon kuin vain ikinä kivulta pystyin.

Kukaan ei tätä estänyt.

Tämän tuloksena säärten tilanne paheni niin paljon, että jossain vaiheessa tajusin ammattilaisunelmien pysyvän vain unelmina.

Tämä sai kuitenkin 15 vuotta sitten aikaan sen, että lähdin itse aktiivisesti etsimään tietoa ”penikkataudin” hoidosta. Hurahdin ihmiskehon toimintaan ja suorituskyvyn kehittämiseen täysin. Halusin olla se, jolta ihmiset saisivat apua. Se hurahdus johti lopulta ensin töihin fysiikkavalmentajana ja siitä parin vuoden päästä fysioterapeutin tutkintoon.

Olen sen jälkeen kiertänyt ympäri maailmaa kouluttautumassa ja tapaamassa maailman parhaita fysioterapeutteja. Tavoitteena on aina ollut, että pystyisin paremmin auttamaan muita tekemään sitä mitä he rakastavat ja vieläpä kivutta ja parhaassa mahdollisessa kunnossa.

Nyt olen toiminut urheilufysioterapeuttina 10 vuoden ajan auttaen muita pääsemään eroon omista penikkavaivoistaan.

Ja miten omat jalkani nykyään voivat?

Ympäri maailmaa haetut opit ja kova työ ovat tuottaneet tulosta. Penikat eivät ole enää vaivanneet moneen vuoteen. Pystyn nyt juoksemaan ja hyppimään kivuitta. Ja koripalloakin pystyn pelaamaan juuri niin paljon kuin haluan.

Mistä ratkaisu sitten lopulta löytyi?

Fakta on, että omiin vaivoihini ei löytynyt mitään yksittäistä maagista hokkuspokkustemppua. Sellaisia harvoin löytyy kenenkään muunkaan penikkataudin hoitamiseen.

Tiedän nyt, että suurimassa osassa tapauksista penikkataudin hoitaminen on kuitenkin yksinkertaista (ei helppoa).

Palapelin palasina ovat käytännössä aina nämä:

  • Kuormituksen riittävä ja tarpeeksi pitkä kevennys aina yksilön tilanteesta riippuen.
  • Huolehtiminen siitä, että keholla on kykyä ja kapasiteettia ottaa vastaan haluttu rasitusmäärä. Usein tämä tarkoittaa kohdennettua voima- ja liikkuvuusharjoittelua erityisesti pohkeen/säären ja lantion seudulle.
  • Tarkistetaan onko esimerkiksi juoksutekniikassa sellaisia tekijöitä, jotka lisäävät turhaan rasitusta oireilevalle alueelle. 

Paras tapa hoitaa kaikki kolme kohtaa kuntoon on hakeutua asiantuntevan ammattilaisen vastaanotolle.

Toiseksi paras vaihtoehto on tsekata Suomen kattavin opas penikkataudin omatoimiseen hoitoon. Siitä löytyy ohjeet kuormituksen muokkaamiseen, yksilöityyn voima- ja liikkuvuusharjoitteluun sekä juoksutekniikan analysointiin.

Lue lisää Penikkatautioppaasta.

Vaikka penikkatauti olisi vaivannut pitkään, niin se on mahdollista hoitaa kuntoon kun maltetaan tehdä oikeita asioita tarpeeksi pitkään!

– Jani


Jani Parkkinen aka Penikkafysio

Olen kansainvälisesti kouluttautunut urheilufysioterapeutti ja personal trainer. Erikoisosaamistani ovat nuorten ja aikuisten liikunta- ja urheiluvammojen kuntoutus ja fysiikkavalmennus. Vastaanotollani ja valmennuksessani käy paljon palloilu- ja kamppailulajien harrastajia, tanssijoita, Crossfit -harrastajia sekä juoksijoita. Autan kuntoon niin ammattiurheilijoita kuin arkiliikunnan harrastajia ja kaikkia siltä väliltä.

Fysioterapeuttina hoidan tyypillisesti erilaisia polven, nilkan ja olkapään kipuja, rasitusvammoja sekä leikkausten jälkeisiä kuntoutuksia. Aktiivisen harjoittelun tukena käytän usein erilaisia faskiakäsittelyitä, teippauksia ja akupunktiota / kuivaneulausta. Jatkuva ja monipuolinen lisäkouluttautumiseni takaa sen, että saat avuksesi varmasti modernin ja uusimmalla tiedolla päivitetyn 2020-luvun ammattilaisen.

Jos haluat lisää tietoa penikkataudista, sen ennaltaehkäisystä ja hoidosta, niin lue lisää tekemästäni Penikkatautioppaasta.


Prosessoidaan…
Kiitos! Olet onnistuneesti liittynyt sähköpostilistalle. Saat sähköpostitse linkin video-oppaaseen tuossa tuokiossa. Tarkistathan myös roskapostin.

Vastaa

Discover more from Penikkatautiopas

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading